Home sick, homesick

Niin kun otsikosta varmaan osaa päätellä: oon kipeenä... Heräsin maanantaina kurkku kipeänä ja vähän huonovointisena, mutta päätin silti mennä reippaana tyttönä kouluun. No lounasaikaan olo oli jo niin huono, että kerroin tennisjoukkuellaiselle etten voi tulla treeneihin ja koulun jälkeen menin sitten suoraan kotiin. Tänään sitten heräsin vielä huonommassa kunnossa ja mun host isä vei mut sitten lääkäriin, vaikka yritin vaan sanoa että tää on pelkka flunssa. No lääkärissä sitten selvis että mulla on korvatulehdus ja nyt oon sitten antibioottikuurilla... Jes. Koko päivä on siis menny sohvalla maatessa ja katsoessa Once Upon A Timea. Tajusin, että oon vaan kertonu teille mitä oon täällä tehny enkä miltä musta tuntuu. No nyt kun mulla on aikaa kirjoitella niin tästä voi tulla vähän tekstintäyteisempi postaus. 

Muistan toukokuussa Yfu:n valmennusleirillä miten vanhat vaihtarit kerto, että tunteet saattaa heitellä hurjastikkin vuoden aikana. Kulttuurishokki, koti-ikävä jne... Oon jutellu muiden mun koulun vaihtarien kanssa ja oon kyselly niiltä niiden koti-ikävästä ja miten niillä täällä menee. Kaikki kolme on sanonu, että niillä on koti-ikävä ja joskus tulee päiviä, jolloin tekee mieli vaan itkeä. Itse oon skypettäny mun perheen kanssa kaksi kertaa sen jälkeen kun tulin tänne, mutta muut vaihtarit skypettää viikoittain. En ole vielä tuntenut koti-ikävää, eikä vaikeita hetkiä ole vielä tullut. Joskus aina tulee pieni ikävä joitain asioita, kuten suomalaista ruokaa, Suomen lukiota jne. Välillä tuntuu, että joissakin näiden jutuissa ei oo mitään järkeä. Esimerkiksi juuri koulujärjestelmässä. Koulu alkaa aina tosi aikaisin,  joka päivä on sama lukujärjestys, tosi paljon testejä ja läksyjä. Mutta eniten oon joutunut tottumaan siihen että täällä lukiolaisia kohdellaan kun lapsia... 

Kaverien ja perheen kanssa menee koko ajan vaan paremmin kun tutustuu ja luo syvempiä suhteita niihin. Kotiudun tänne koko ajan paremmin ja paremmin. Tykkään siitä, että on koko ajan jotain tehtävää, enkä tylsisty missään vaiheessa. Eihän siinä ehdi tulla koti-ikävää kun on koko ajan aktiivinen! Nyt pitäisi aktivoitua läksyjen pariin. Tällä kertaa oli vähän tylsempi postaus, mutta ei voi mitään.

Love, Oona